Mitä eroa on toimittajan itsearvioinnilla ja asiakkaan tekemällä arvioinnilla?

Toimittajan itsearviointi ja asiakkaan tekemä arviointi eroavat toisistaan ennen kaikkea näkökulman ja riippumattomuuden suhteen. Itsearvioinnissa toimittaja tarkastelee omaa toimintaansa itse, kun taas asiakkaan tekemässä arvioinnissa ulkopuolinen osapuoli muodostaa kuvan toimittajan kyvykkyydestä. Kummallakin lähestymistavalla on omat vahvuutensa, ja oikea valinta riippuu siitä, mitä arvioinnilta halutaan saada irti. Tässä artikkelissa käymme läpi molemmat tavat käytännönläheisesti ja autamme sinua ymmärtämään, milloin mikäkin lähestymistapa sopii parhaiten.

Miten toimittajan itsearviointi käytännössä toimii?

Toimittajan itsearvioinnissa yritys arvioi itse omaa toimintaansa ennalta sovittujen kriteerien tai kysymyslistan pohjalta. Asiakas lähettää tyypillisesti lomakkeen tai kyselypohjan, johon toimittaja vastaa omien näkemystensä mukaan. Prosessi on kevyt ja nopea, eikä se vaadi asiakkaalta merkittävää ajankäyttöä.

Käytännössä itsearviointi etenee usein näin:

  1. Asiakas toimittaa toimittajalle arviointilomakkeen, joka voi koskea esimerkiksi laadunhallintaa, ympäristöasioita tai toimitusvarmuutta.
  2. Toimittaja täyttää lomakkeen omien tietojensa ja käytäntöjensä pohjalta.
  3. Asiakas käy vastaukset läpi ja päättää, riittävätkö ne yhteistyön perustaksi vai tarvitaanko lisätietoja.

Itsearviointi on erityisen käytännöllinen silloin, kun toimittajia on paljon ja kaikkia ei ole mahdollista arvioida syvällisemmin. Se antaa nopean yleiskuvan toimittajan omasta käsityksestä toimintansa tasosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastaukset perustuvat toimittajan omaan tulkintaan, eivät ulkopuoliseen havaintoon.

Mitä asiakkaan tekemä toimittaja-arviointi sisältää?

Asiakkaan tekemä toimittaja-arviointi tarkoittaa sitä, että asiakas tai asiakkaan valtuuttama taho arvioi toimittajaa suoraan, usein paikan päällä tai etänä haastattelujen ja dokumentaation tarkastelun avulla. Arviointi on huomattavasti itsearviointia syvällisempi ja perustuu todellisiin havaintoihin eikä pelkästään toimittajan omiin vastauksiin.

Tyypillinen asiakkaan tekemä toimittaja-arviointi voi sisältää:

  • Toimittajan prosessien ja menettelytapojen läpikäynnin
  • Dokumentaation tarkastelun, kuten laatu- tai ympäristöjärjestelmien asiakirjat
  • Haastatteluja toimittajan henkilöstön kanssa
  • Tuotanto- tai palvelutilojen kierroksen
  • Havaintojen ja kehittämisehdotusten kokoamisen kirjalliseen raporttiin

Me Fineauditilla toteutamme toimittaja-arviointeja, jotka voidaan kohdistaa toimittajan koko toimintaan tai rajata koskemaan vain tiettyä tuotetta, palvelua, prosessia tai laadunvalvontamenettelyä. Arviointi liittyy usein ISO 9001, ISO 14001 tai ISO 45001 -standardien vaatimuksiin, mutta se voidaan räätälöidä myös muihin tarpeisiin. Tuloksena on konkreettinen arviointiraportti, joka sisältää havainnot ja kehittämisehdotukset.

Kumpi arviointitapa antaa luotettavamman tuloksen?

Asiakkaan tekemä arviointi antaa lähtökohtaisesti luotettavamman tuloksen kuin itsearviointi, koska se perustuu ulkopuoliseen, riippumattomaan havaintoon. Itsearvioinnissa on aina olemassa riski, että toimittaja kuvaa toimintansa paremmaksi kuin se todellisuudessa on, joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Tämä ei tarkoita, että itsearviointi olisi arvoton. Rehellisesti täytetty itsearviointi voi olla hyvinkin informatiivinen, erityisesti silloin kun toimittajalla on aito halu kehittyä ja yhteistyö on jo vakiintunutta. Mutta jos kyse on uudesta toimittajasta tai kriittisestä hankinnasta, ulkopuolinen arviointi tarjoaa selvästi varmemman pohjan päätöksenteolle.

Luotettavuuden kannalta keskeistä on myös se, kuinka hyvin arviointikriteerit on määritelty. Epämääräiset kysymykset tuottavat epämääräisiä vastauksia riippumatta siitä, kumpi osapuoli arviointia tekee. Selkeät, konkreettiset kriteerit parantavat molempien arviointitapojen laatua merkittävästi.

Milloin kannattaa valita itsearviointi ja milloin ulkoinen arviointi?

Itsearviointi sopii parhaiten tilanteisiin, joissa toimittajia on paljon, hankinnan arvo on suhteellisen pieni tai kyseessä on jo pitkään jatkunut, hyväksi todettu yhteistyö. Ulkoinen arviointi puolestaan on viisain valinta silloin, kun toimittaja on uusi, hankinta on kriittinen tai toimittajan toimintaan liittyy merkittäviä riskejä.

Itsearviointi sopii näihin tilanteisiin

Itsearviointi on kustannustehokas tapa kartoittaa suuri joukko toimittajia nopeasti. Se toimii hyvin ensimmäisenä seulontavaiheena, jonka jälkeen lupaavimmat toimittajat voidaan arvioida tarkemmin. Se sopii myös tilanteisiin, joissa asiakassuhde on jo vakiintunut ja aiemmat kokemukset toimittajasta ovat olleet hyviä.

Ulkoinen arviointi on tarpeen näissä tilanteissa

Kun toimittaja on uusi eikä yhteistyöhistoriaa ole, ulkoinen arviointi antaa paljon varmemman kuvan toimittajan todellisesta kyvykkyydestä. Sama pätee silloin, kun hankittava tuote tai palvelu on kriittinen osa omaa toimitusketjua tai kun toimialalla on korkeat laatu-, turvallisuus- tai ympäristövaatimukset. Varsinkin uusien toimittajien kohdalla arviointi maksaa usein itsensä takaisin välittömästi, kun mahdolliset ongelmat havaitaan ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vahinkoa.

Voivatko itsearviointi ja asiakkaan arviointi täydentää toisiaan?

Kyllä, ja usein juuri yhdistelmä toimii parhaiten. Itsearviointi ja asiakkaan tekemä toimittaja-arviointi eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne voivat muodostaa luontevan kaksivaiheisen prosessin, jossa ensin kartoitetaan laajasti ja sitten syvennetään tarvittaessa.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kaikki potentiaaliset toimittajat täyttävät ensin itsearviointilomakkeen. Lomakkeen perusteella valitaan ne toimittajat, joihin halutaan tutustua tarkemmin, ja heille tehdään ulkoinen arviointi. Näin resurssit kohdistuvat sinne, missä niitä todella tarvitaan.

Yhdistelmälähestymistapa on erityisen järkevä pk-yrityksille, joilla ei ole resursseja arvioida kaikkia toimittajia yhtä syvällisesti. Se mahdollistaa riskiperusteisen priorisoinnin: pienemmän riskin toimittajille riittää itsearviointi, suuremman riskin tai kriittisemmille toimittajille tehdään ulkoinen arviointi. Tällainen rakenne tukee myös toimittaja-arviointien suunnitelmallista toteuttamista osana laajempaa toimittajanhallintaa.

Jos mietit, miten toimittaja-arviointeja voisi toteuttaa omassa organisaatiossasi järkevästi ja kustannustehokkaasti, olemme mielellämme apuna. Ota meihin yhteyttä niin katsotaan yhdessä, millainen lähestymistapa sopii juuri teidän tarpeisiinne.

Julkaisut

Lue myös

Ota yhteyttä

Fine Audit Oy - Janne Simola

Janne Simola

Myynti, markkinointi, viestintä
044 988 4569
janne.simola@fineaudit.fi

Yhteydenottolomake

Ota meihin yhteyttä alla olevalla lomakkeella.

Hyväksyn että tietoni tallennetaan Fine Audit Oy asiakasrekisteriin.